Joensuun rauhanryhmän logo

Joensuun rauhanryhmä

viestit (at) joensuunrauhanryhma.org

7. Varparannan Rauhanakatemia 31.7.-2.8.09 Joensuussa: Talouskriisi ja rauha

VII Varparannan rauhanakatemia järjestettiin 31.7.-2.8."Etelä-Varparannassa" eli Joensuussa, ja työttömien talo Majakka tarjosi toimivat ja edulliset tilat kaikkiaan yli 70 osanottajalle.

Illalla 31.7. teemana oli poliittisen ja taloudellisen väkivallan käsittely kaunokirjallisuudessa. Raisa Simola esitteli suomeksi ilmestynyttä orjuutta käsittelevää kirjellisuutta, mm. Douglasin Amerikkalaisen orjan omaelämäkertaa sekä Styronin Nat Turnerin kapinaa.

Toisena teemana hänellä oli lapsisotilaiden ("modernien orjien") polttavaa ongelmaa käsittelevä kirjallisuus (Beach: Leikin loppu; Ei Allahin tartte; Iweala: Ei kenenkään lapset). Lapsisotilaiden selviytymisstrategiassa tärkeäksi nousee lapsisotilaan aiempi äitisuhde ("Äidin muisto tuo vahvuutta"). Lapsisotilaan arkeen kuuluu väkivalta, huumeet (asemehu - "gun juice"), seksuaalinen hyväksikäyttö. Myös kaksoistietoisuuden ongelma nousi esille. Alistetulla (niin orjalla kuin lapsisotilaalla) on ns. kaksoistietoisuus: tietoisuus alistajan toivomuksista ja oma tietoisuus. Fiktio mahdollistaa ongelmien käsittelyn kokonaisvaltaisesti.

Pentti Stranius pohdiskeli mm. Orwellin "1984"-teoksen ajankohtaisuutta - se kuvaa kaksoisajattelun kehitystä, isoveljen valvovaa silmää, joka on ihmisen sisälläkin (muodikkaat mielipiteet) sekä ns. uuskieltä, jonka mukaan sota on rauhaa. Myös seminaarin osanottajat jakoivat tärkeitä lukukokemuksiaan, esiin tuli mm. Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta, joka on Arndt Pekurisen elämäkertaakin tärkeämpi.

Kuva Varparannan rauhanakatemiasta

Lauantain ensimmäinen puhuja oli prof. Ari Lehtinen Joensuun yliopistosta. Aluksi hän pohti luonnonvarapolitiikka-termiä omien tutkimustensa ja Suomen kehityksen näkökulmasta. Ensinnäkin tulisi tuntea koko luonnonvaroihin liittyvä ketju alkutuotannosta loppusijoitukseen. Toiseksi se sisältää kysymyksen, mitä me kulutamme, ja kolmanneksi luonnonvarapoliittisen osaamisen.

Sen jälkeen hän siirtyi pohtimaan luonnonvarapolitiikkaa uusliberalismin aikakaudella. Suomessa havaitaan kolme tendenssiä: 1) luonnonvarojen sijaintipaikkojen, yhteismaiden yksityistäminen; 2) ympäristöhallinnon yksityistämistendessi (tämän suhteen Lehtisen mielestä tulokset eivät ole pelkästään negatiivisia: byrokratia on keventynyt); 3.) luonnon tuotteistaminen (hintalappu luonnolle). Hänen mielestään Suomi on menettämässä mahdollisuuden vihreään rakennemuutokseen.

Lopuksi Lehtinen käsitteli suomalaisen paperiteollisuuden kehitystä. 2000-luvulla niiden johtoon on valittu uusliberaalit saneeraajat ja ne siirtävät tuotantoa Latinalaiseen Amerikkaan. Pampaa ja entisiä sademetsiä muutetaan monokulttuuriksi, eukalyptuspelloiksi, joka on tulokaskasvi ja kuluttaa paljon vettä. Paikallinen väestö vastustaa tehtaita laajasti. Keskustelussa nousi kysymys uhkaavasta 'peak oil'-pisteestä ja sen vaikutuksesta öljyn hintaan. On spekuloitu jopa 400 dollarin tynnyrihinnasta. On hyvin kyseenalaista kuvitella suomalaisen paperiteollisuuden hyötyvän tuotannon siirtämisestä kaukomaihin. Suomalaisen metsäalan toimintatapa -ja tyyli on pitkälti "puhdasta kolonialismia", eikä firmoilla ole kykyjä hallita synnyttämiään ongelmia.

Reko Ravela käsitteli Afganistanin sotaa. Ensimmäiseksi hän totesi, ettei kysymys ole enää rauhanturvaamisesta ("operaatio perustuu konfliktin pääosapuolten aselepoon tai sopimukselliseen tilaan, jota joukot valvovat"). Sodan hinta on huima. Afganistanin BKT on vain 11,2 mrd dollaria. Yhdysvallat on käyttänyt Afganistanin sotaan 223 mrd. dollaria, Iso-Britannia 20 mrd. dollaria ja Kanada 6 mrd. dollaria. Voi kuvitella, mikä olisi Afganistanin tilanne, jos nuo summat olisi käytetty maan infrastuktuurin ja tuotannon parantamiseen.

Maan tulolähteet ovat avustukset, huumekauppa (n. 7700 tonnin huumetuotanto, josta suurin hyöty menee ulkomaille) ja suurimpana ulkomailla olevien kansalaisten rahalähetykset. Elinolot ovat surkeat: ihmisistä 63% ei ole varaa ruokaan, 12% on YK:n elitarvikeavun piirissä, 93% ansaitsee alle 300 dollaria/kk. Vaalit lienevät näytöksenomaiset, äänestäjälistoilla arvioidaan olevan jopa 3-5 miljoonaa "haamua", jotka takaavat oikean vaalituloksen.

Seminaarin osanottajat päättivät vaatia Suomen hallitusta vetämään Suomen joukot ja toimimaan muiden vieraiden joukkojen vetämiseksi Afganistanin sodasta."Joensuussa 31.7.-2.8.2009 järjestetyn valtakunnallisen VII Rauhanakatemian osanottajat (noin 50 henkilöä) vaativat Suomen hallitusta kutsumaan suomalaisjoukot kotiin Afganistanin sodasta ja toimimaan kansainvälisesti aselevon aikaansaamiseksi maassa ja kaikkien vieraiden joukkojen poistamiseksi sieltä. On nähty, että Afganistanin ongelmat eivät ratkea sotimalla."

Lauantain viimeisen luennon piti dos. Arto Nokkala aiheesta: "Suomi ja Nato - sodan, talouden ja politiikan näkökulmat". Hänen olennainen johtopäätöksensä oli, että Suomen puolustukselle Nato-jäsenyys ei ole tarpeen ja jäsenyysratkaisu on poliittinen. Kansalaisten passiivisuus vaikuttaa olennaisesti päätöksen sisältöön. Seminaarilaiset ottivat mukaansa Rauhanpuolustajissa tehtyjä Nato-vastaisia tarroja ja sopivat tämän toiminnan aktivoimisesta eri paikkakunnilla.

Sunnuntaina keskusteltiin rasismista, ja mukana oli Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni. Läsnä oli 20 maahanmuuttajaa pakolaiskeskuksesta. Keskustelun aluksi rikosylikomisario Erkki Kanerva analysoi 1990-luvun skini-ilmiön yhteiskunnallisia taustoja ja kritisoi poliisin tuolloista toimintaa. Julian Lin kertoi kokemuksiaan Joensuun kaduilta 1990-luvulla ja Alain Minguet JoMonin toiminnasta ja nykyisestä rasismitilanteesta. Hän kannusti ilmoittamaan poliisille rasismirikoksista, sillä poliisin asenne on muuttunut.

Kaikkiaan teemasta käytiin laaja keskustelu, joka käännettiin englanniksi ja somaliksi. Siitä lämmin kiitos erinomaisille tulkeille. Rauhanakatemian osallistujat olivat innokkaita keskustelemaan, joten paikalla olleet maahanmuuttajat eivät ehtineet saada sanavuoroa.

Ylipäätään rasisminvastaista toimintaa pidettiin seminaarissa olennaisena osana väkivallan vastustamista ja rauhan puolustamista.

Sivustoa on viimeksi päivitetty 16. marraskuuta 2017. Ilmoita ongelmista: kirsti.era / ät gmail.com