Joensuun rauhanryhmän logo

Joensuun rauhanryhmä

viestit (at) joensuunrauhanryhma.org

Kannanotto Joensuun sotamuseoaloitteeseen

Sitarin ym. aloite sotamuseon perustamiseksi Joensuuhun

Joensuun kaupunginhallitukselle

Emme kannata ehdotusta sotamuseon perustamisesta Joensuuhun. Perustelumme ovat seuraavat:

  1. Sotiin liittyviä muistomerkkejä on alueella riittävästi. Niistä kiinnostuneiden matkailijoiden päähuomio suuntautuu Ilomantsin ja Suomussalmen kohteisiin sekä Venäjän Karjalaan. On vaikea nähdä, miten Joensuun museo voisi toimia niiden katto-organisaationa.
  2. Vastoin Sitarin ym. aloitteen painotusta sotia on ollut vähemmän kuin rauhallista kanssakäymistä. Pietarin läheisyys on merkinnyt itäiselle Suomelle vaurautta ja kansainvälistä kanssakäymistä niin 1800-luvulla kuin nytkin.
  3. Kansainvälistyminen ja rajojen madaltuminen edellyttää monikulttuurisuuden ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämistä. Mahdollisen museon painopisteen tulisikin olla pitkän monimuotoisen kanssakäymisen, väestöliikkeiden jne. historiassa.
  4. Kun otetaan huomioon Suomen ja natsi-Saksan suhde, on aihetta pelätä, että sotamuseo muodostuisi uusnatsien ja skinheadien pyhiinvaelluspaikaksi. Sellaista julkisuutta Joensuu ei tarvitse lisää.
Joensuun Rauhanryhmä ja n. 50 yksityishenkilöä, mm. historian professori ja lehtori.

Sitarin lisäksi aloitteen allekirjoittivat valtuutetut Matti Väistö, Eero Hirvonen, Eila Heinonen, Kalevi Saarela, Onni Kärnä, Sirkka Reko, Pentti Kosonen, Anne Teräs, Jouni Sallinen, Merja Mäkisalo-Ropponen, Arto Pippuri, Pirkko Martikainen, Jaana Minkkinen, Jaakko Hirvonen, Pertti Ahtiainen, Eila Ronkainen, Matti Ketonen, Ilari Kolehmainen, Liisa Välitalo, Timo Puustinen, Tuula Parikka, Kari Väkeväinen, Eeva Mikkola, Pertti Puhakka, Eeva Turunen ja Saara Paukku.

Aloitteessa puhutaan rajasta "railona", mikä tuo mieleen Uuno Kailaan runon Rajalla, joka alkaa ja päättyy säkeistöön:

      Raja railona aukeaa.
      Edessä Aasia, Itä.
      Takana Länttä ja Eurooppaa;
      varjelen, vartija, sitä. (Uuno Kailas, 1931)

Kailaan runo huokuu 1930-luvun kansalliskiihkoa ja venäläisiin kohdistuvaa vihaa ja halveksuntaa. On vaikeaa uskoa, etteivätkö allekirjoittajat olisi aistineet aloitteen kytköstä runoon - vai eivätkö he lukeneet aloitetta läpi?

Sivustoa on viimeksi päivitetty 16. marraskuuta 2017. Ilmoita ongelmista: kirsti.era / ät gmail.com