Joensuun rauhanryhmän logo

Joensuun rauhanryhmä

viestit (at) joensuunrauhanryhma.org

Joensuun Rauhanryhmän turvallisuuspoliittinen paneeli

Joensuun rauhanryhmä järjesti turvallisuuspoliittisen vaalipaneelin 9.3.2015. Siihen osallistuivat Marja Silvennoinen (KD), Juha Mustonen (kesk.), Kari Savolainen (kok.), Eveliina Reponen (SDP), Toni Kallioinen (SKP), Alia Dannenberg (Vas.) ja Ali Giray (Vihreät).

Alustavissa puheenvuoroissaan panelistit pitivät turvallisuutta laajana käsitteenä, ei vain puolustuspolitiikan ongelmana. Vasemmiston ja kristillisten edustajat pitivät suurimpana turvallisuusuhkana köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä Suomessa ja maailmassa. Sosiaalisen tasa-arvon ja hyvinvointivaltion merkitystä turvallisuudelle korostivat erityisesti Reponen ja Silvennoinen. Dannenberg katsoi, että rauhaa ”ei rakenneta sotilaallisten liittoutumien” perustalle. Kallioinen painotti liittoutumattomuuden tärkeyttä, mikäli Suomi haluaa tulevaisuudessakin toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä. Mustonen arvioi, että Suomella ”ei ole isompaa ulkoista uhkaa”, mutta sisäpoliittisesti on tärkeää vahvistaa monikulttuurista yhteiskuntaa ja suvaitsevaisuutta. Savolainen toi esille Niinistön positiivisen kannan EU-armeijan luomiseen ja Stubbin ilmoituksen, että kuuden puolueen puheenjohtajat ovat kannattaneet Nato-jäsenyyden ottamista esille tulevassa hallituksessa. Mahdollinen lopullinen hyväksyminen edellyttäisi hänen mukaansa kansanäänestystä.

Mikä Suomea uhkaa?

Kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallis-poliittista uhkaa. Sitä pidettiin ”epätodennäköisenä”.

Sotaa ja aseellista konfliktia suuremmiksi uhkatekijöiksi nostettiin terrorismi, sairaudet, kyberhyökkäykset, sosiaalis-taloudellisen eriarvoisuuden kasvu ja köyhyys globaalisti ja kansallisesti sekä vasemmalla niitä aiheuttava talouspolitiikka. Panelistit korostivat koulutusta ja demokratian edistämistä.

Panelistit eivät maininneet ilmastonmuutosta ja ekologista kriisiä uhkana ihmiskunnalle ja Suomelle. Kysyttäessä kaikki katsoivat, että ne ovat vakava vaara ihmiskunnan tulevaisuudelle. Dannenberg painotti, että ympäristöpolitiikka on myös hyvää talouspolitiikkaa ja Reposelle ympäristöpolitiikka oli ennen kaikkea sosiaalipolitiikkaa, hän edellytti globaalia vastuuta.

Panelisteilta kysyttiin, miten he suhtautuvat voimavarojen käyttöön asevarusteluun ekologisen kriisin vallitessa. Kaikki ilmoittivat vastustavansa tässä mielessä asemäärärahojen lisäämistä. Vasemmalta vihreisiin ehdokkaat pitivät onnistuneena 'fossiilikapitalismin' käsitettä ja arvioivat öljystä irtautumisen olevan globaalisti hyvää turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen kansainvälinen rooli, Nato ja turvallisuuskysymys

Vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan, SDP:n ja SKP:n edustajat katsoivat, että Suomen kansainvälisen roolin kannalta paras vaihtoehto on olla ”sotilaallisesti puolueeton ja neutraali”.

Naton kanssa tehtävän yhteistyön ja jäsenyyden kohdalla mielipiteet erosivat. Savolaisen mukaan Nato on puolustusliitto ja Suomi hakisi sieltä tukea puolustukseen. Dannenberg katsoi Naton olevan luonteeltaan enemmän Yhdysvaltojen johtama hyökkäys- kuin puolustusliitto, johon Suomen ei ole syytä liittyä. Hänen mielestään jo nykyiset Nato-sitoumukset ovat huonontaneet Suomen asemaa rauhanvälittäjänä. Myöskään Reponen, Kallioinen ja Giray eivät kannata jäsenyyttä ja pitävät tärkeänä huomioida, miten Venäjä jäsenyyden tulkitsisi.

Useimpien suomalaisten tavoin myös panelistit tunsivat heikosti Naton kanssa solmitun isäntämaasopimuksen ja sen vaikutukset Suomen asemaan. Kaikki arvioivat, ettei sopimuksesta käyty riittävää keskustelua eikä päätöksenteko ollut demokraattista. Dannenberg totesi suoraan, että sen solmimisprosessi ”ei kestä päivänvaloa”. Kallioinen nimitti sitä kabinettisopimukseksi, joka solmiminen ”ei ollut demokraattinen”. Silvennoisen ja Reposen mielestä olisi tarvittu ”avoimempaa keskustelua”. Keskustan Mustonen ei halunnut ottaa kantaa asiaan, koska ei tiedä siitä riittävästi. Naton ydinaseiden mahdollista tuomista Suomen maaperälle vastustettiin yleisesti.

Yksikään panelisti ei arvioinut Venäjä aiheuttavan välitöntä sotilaallista uhkaa. Sitä pidettiin esimerkiksi arvaamattomana epävarmuustekijänä (Giray). Kallioinen arvioi, että Nato-jäsenyys veisi Suomen osaksi idän ja lännen geopoliittista peliä.

Savolainen Kokoomuksesta puolusti Suomen Nato-jäsenyyttä. Useat muut panelistit tiukkasivat, minkä varalle pitäisi varautua, kun sotilaallista uhkaa ei ole. Savolainen vertasi Natoa vakuutukseen: onhan hänellä palovakuutuskin, vaikka ei pelkää tulipalon syttyvän. Giray arveli tähän, ettei kannata istuttaa tontilleen epämiellyttävää puuta, jonka naapuri kokee ongelmaksi. Hänen mukaansa meidän on hyvä huomioida tarkkaan asemamme Naton ja Venäjän välissä ja säilyttää turvallisuutemme omissa käsissämme.

Yleisökysymykseen Palestiinan tunnustamisesta SDP, Vihreät, Vasemmisto ja SKP vastasivat yksiselitteisen myönteisest, mm. aitojen ja tasaveroisten rauhanneuvottelujen mahdollistamiseksi alueella.

Miellyttävää oli havaita, että viime aikojen kirkuvista lööpeistä ja kovenevasta ilmapiiristä huolimatta keskustelu sujui miellyttävässä ilmapiirissä ja, toisiaan kunnioittaen.

Sivustoa on viimeksi päivitetty 16. marraskuuta 2017. Ilmoita ongelmista: kirsti.era / ät gmail.com