Joensuun rauhanryhmän logo

Joensuun rauhanryhmä

viestit (at) joensuunrauhanryhma.org

”Nato-keskustelu tärkeää ja ajankohtaista”

Kokoomus jakoi EU-vaalien alla Nato-ilmapalloja, ministerit Stubb ja Häkämies kannattavat liittymistä sotilasliittoon. Muut puolueet vaikenevat. Herää kysymys, tuleeko asiasta koskaan vaalikysymystä, vai liitetäänkö Suomi Natoon vaivihkaa ujuttaen, ”tapahtuneena tosiseikkana”. Samankaltainen linja on herättänyt kipakkaa kritiikkiä Ruotsissa.

Keskustelua aktivoidakseen Joensuun Rauhanryhmä kyseli Nato-kantoja keväällä yliopistolla ja 18.7. kävelykadulla. Yliopistolla meitä oli Katri, Anneli, Marjut, Edo ja Kirsti. Kannanottoja karttui vain 20 ja niistä yksi oli Nato-jäsenyydelle myönteinen. Kävelykadulla olivat Ulla, Anneli, Hannu, Edo ja Kirsti. Ääniä karttui 71, 9 kannatti liittymistä Natoon, yksi näki etuja ja haittoja, kaksi ei ottanut kantaa ja loput 59 vastusti Suomen liittymistä Natoon.

Emme juuri houkutelleet ihmisiä, he tulivat ”äänestämään” kyltin nähdessään. Pari henkilöä jätti vastaamatta, koska arveli, että hallitus vie meidät Natoon joka tapauksessa. Nuoret olivat aktiivisia ja pitivät asiaa tärkeänä ja ajankohtaisena. Yleensä vastaajat suhtautuivat kysymykseen sotilaallisesta liittoutumisesta vakavasti, noin puolet tyytyi ruksaamaan kannanottonsa, monet kyselivät käsityksiämme ja esittivät vakavia perusteluja kannanotolleen. Yhtä vastuullista asennetta toivoisi ”villejä ehdotuksia” haluavilta poliitikoilta.

Naton kannattajat esittivät perusteluiksi Venäjän-uhkan (4/9): ”Venäjän arvaamattomuus” ja oman armeijan kalleuden (1/9). - Muistutettakoon, että Nato vaatii jäseniltä 2% bruttokansantuotteesta puolustusbudjetin, Suomelle se olisi 900 milj. € vuotuinen lisäys.

Nato-jäsenyyden vastustajista viisi viittasi itsemääräämisoikeuden menetykseen. 9 vastaajaa katsoi Suomen joutuvan Natossa osalliseksi vieraisiin konflikteihin ja terrorismin kohteeksi. 13 henkilöä perusteli kantansa rauhan ja neuvottelutien paremmuudella ja aseitten vastustamisella: ”Suomi ei tarvitse sotilasliittoja rauhan rakentamiseen”. Kolme vastaajaa viittasi siihen, että rahat tarvitaan ”perustoimeentulon hoitoon ja koulutukseen”. Useissa vastauksissa tuettiin myös puolueettomuuspolitiikkaa: ”olisi pysyttävä puolueettomana, että oikeudenmukaisuuden puolustaminen mahdollistuu tulevaisuudessakin”. Nato katsottiin tarpeettomaksi. Eräs jopa kirjoittaa: ”Kallista ja vaarallista huvia”.

Nato-asian käsittely jatkuu VII Rauhanakatemiassa 1.8. Hukanhaudalla, toivottavasti keskustelu piristyy muutenkin.

Sivustoa on viimeksi päivitetty 16. marraskuuta 2017. Ilmoita ongelmista: kirsti.era / ät gmail.com